Stressi ja glukoositasot

Tiedät varmaan, että liiallinen stressi on haitallista terveydellesi. Mutta tiesitkö, että stressi voi myös nostaa glukoositasoja? Se tapahtuu näin:

Stressaava tilanne rasittaa mieltäsi ja laukaisee kehossasi stressireaktion.¹
Tämä johtaa fysiologisiin muutoksiin, joiden seurauksena lisämunuaiset alkavat tuottamaan stressihormoneja eli adrenaliinia ja kortisolia.¹
Stressihormonit muuttavat sokerivarastot (glykogeenin) glukoosiksi, mikä nostaa kehon verensokeritasoa. Tämä antaa keholle ylimääräisiä polttoainevarastoja, joita se tarvitsee selviytyäkseen stressin aiheuttamasta lisääntyneestä henkisestä ja fyysisestä aktiivisuudesta².
Kohonneet glukoositasot vaikeuttavat myös diabeteksen hallintaa.³

Kuva on vain havainnollistamista varten.

Riippumatta siitä, onko stressi fyysisen vai psyykkisen syyn aiheuttamaa, glukoositaso nousee väistämättä³. Tästä syystä glukoositasojen seuraaminen stressaavina aikoina on erittäin tärkeää.

Pitkäkestoisen stressin on osoitettu voivan johtaa tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen⁴. Stressiä onkin aina suositeltavaa rajoittaa mahdollisuuksien mukaan hyvän yleisen terveydentilan ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi⁵. Tästä syystä kuvaamme alla pari rentoutustekniikkaa. Valitse yksi tekniikka, josta pidät, ja jatka sitten harjoitusten tekemistä. Mitä useammin teet harjoituksia, sitä paremmin pystyt hallitsemaan ja lievittämään stressin aiheuttamia oireita.

Mindfulness-harjoituksia stressin vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi

VATSAHENGITYS

Vatsahengitys on tehokkain tapa saada tarpeeksi ilmaa keuhkoihin⁶. Kun olemme stressaantuneita, hengityksemme muuttuu usein pinnalliseksi⁶. Pinnallinen hengitys tulee rinnasta, mutta keskittymällä ja harjoittelemalla vatsahengitystä voit oppia parantamaan hyvinvointiasi siten, että pysyt rauhallisena paineen alla.

Tee harjoitus näin:

Aseta kädet vatsallesi (navan yläpuolelle ja kylkiluiden alapuolelle). Keskity napaasi ja keskity hengittämään sisään ja ulos käsiäsi vasten. Kun hengität sisään, vatsasi painuu käsiäsi vasten, ja kun hengität ulos, kätesi painuvat alaspäin. Rintakehän tulee pysyä paikallaan. Toista harjoitus useita kertoja⁶.

TARKKAILE KEHOASI

Yleensä kiinnitämme huomiota kehoomme vain silloin, kun meillä on kipua tai tunnemme olomme sairaaksi. Kehon ennakoiva tarkkailu erilaisten tuntemusten havaitsemiseksi voi kuitenkin auttaa rentoutumaan, ja se voi myös nopeuttaa paranemisprosessia⁷.

Tarkkaile kehoasi seuraavasti:

Tämän harjoituksen tulisi kestää 2–3 minuuttia, ja se voidaan tehdä istuen, makuulla tai seisten:

Suorista ensin selkärankasi. Keskitä huomiosi kehosi osiin yksi kerrallaan siirtyen jaloista kohti päätä. Tarkkaile, miltä kehosi osat tuntuvat. Pohdi, ovatko ne esimerkiksi jännittyneitä tai rentoutuneita.

Jotta saisit parhaan hyödyn tästä harjoituksesta, suorita harjoitus hitaasti ja keskittyen. Jos ajatuksesi alkavat harhailla tarkkaillessasi kehoasi, huomioi mieleen tulevat ajatukset tuomitsematta ja siirrä ne sen jälkeen syrjään. Keskitä jälleen huomiosi kehoosi ja jatka tarkkailua⁷.

HARJOITUKSIA JA MUUTA

Muita rentoutustekniikoita ovat autogeeninen harjoittelu⁸, progressiivinen lihasten rentoutus (PMR)⁹ ja Mindfulnessiin pohjaava stressin lievitys (MBSR)¹⁰. Löydät lisätietoa näistä tekniikoista verkosta ja jos kiinnostut erityisesti jostain tietystä tekniikasta, voit osallistua ammattilaisen pitämälle kurssille omalla alueellasi.

Tällaiset tekniikat eivät tietenkään sovi kaikille. Voit myös haluta jotain aktiivisempaa toimintaa – kaikenlainen liikunta parantaa yleistä hyvinvointiasi, ja liikunta myös auttaa sinua hallitsemaan jännitystä ja vähentämään stressitasojasi¹¹.

Huomautus: Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu käytettäviksi lääketieteellisen diagnoosin tekemiseen tai hoitoon, eivätkä ne korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa neuvontaa. Ota yhteyttä lääkäriisi tai terveydenhuollon ammattilaiseen terveydentilaasi ja lääkehoitoa koskevissa kysymyksissä. Yksittäiset oireet, tilanteet ja olosuhteet saattavat vaihdella.

Edellinen artikkeli

Seuraava artikkeli

Tarvitsetko apua?

Soita meille

Asiakaspalvelumme on tavoitettavissa maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 16:00

0800 555 500

Lähetä sähköpostia

diabetes.finland@abbott.com

Ota meihin yhteyttä

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Saatat myös löytää vastauksen kysymykseesi sivustolta Usein Kysytyt Kysymykset

Usein Kysytyt Kysymykset

Viitteet ja vastuuvapauslausekkeet

Tuotekuvia käytetään vain havainnollistamistarkoituksessa, eikä niissä ole todellisia potilaita, potilastietoja tai hoitohenkilökuntaa.

1. Harvard Health Publishing, 2020. Understanding the stress response [Online]. Available at: https://www.health.harvard.edu/staying-healthy/understanding-the-stress-response [Accessed 18 Oct 2021].

2. Yunan, Z et al., 2017 Decreased Glycogen Content Might Contribute to Chronic Stress-Induced Atrophy of Hippocampal Astrocyte volume and Depression-like Behavior in Rats. Sci Rep. 7: 43192.

3. Healthline, 2020. Stress: How It Affects Diabetes and How to Decrease It [Online]. Available at: https://www.healthline.com/health/diabetes-and-stress [Accessed 18 Oct 2021].

4. Kelly, SJ & Ismail, M, 2015. Stress and Type 2 Diabetes: A Review of How Stress Contributes to the Development of Type 2 Diabetes. Annu Rev Pub Heal. 36:441-462

5. Schneiderman, N et al., 2005. STRESS AND HEALTH: Psychological, Behavioral, and Biological Determinants. Annu Rev Clin Psychol. 1: 607–628.

6. Verywell Mind, 2021. 8 Deep Breathing Exercises to Reduce Anxiety [Online]. Available at: https://www.verywellmind.com/abdominal-breathing-2584115 [Accessed 18 Oct 2021].

7. Verywell Mind, 2021. Body Scan Meditation [Online]. Available at: https://www.verywellmind.com/body-scan-meditation-why-and-how-3144782 [Accessed 18 Oct 2021].

8. Good Therapy, 2016. Autogenic Training [Online]. Available at: https://www.goodtherapy.org/learn-about-therapy/types/autogenic-training [Accessed 18 Oct 2021].

9. Verywell Mind, 2020. How to Practice Progressive Muscle Relaxation [Online]. Available at: https://www.verywellmind.com/how-do-i-practice-progressive-muscle-relaxation-3024400 [Accessed 18 Oct 2021].

10. Khan Niazi, A et al., 2011. Mindfulness-based stress reduction: a non-pharmacological approach for chronic illnesses. N Am J Med Sci. 3(1): 20–23.

11. NHS, 2018. 10 stress busters [Online]. Available at: https://www.nhs.uk/mental-health/self-help/guides-tools-and-activities/tips-to-reduce-stress/ [Accessed 18 Oct 2021].

ADC-77572 v1.0 09/23

Onko sinulla ongelmia sensorisi kanssa? Täytä ystävällisesti yhteydenottolomakkeemme.

Stressi ja glukoositasot